Kaivannaisilla eli maankuoren alkuaineilla on suuri merkitys ihmisen toiminnassa. Mineraaleja syntyy ja muuttuu toisiksi geologisissa ja geomorfologisissa prosesseissa.
Jos mineraaliesiintymässä on taloudellisesti kannattava määrä metalleja, sitä kutsutaan malmiksi. Malmien syntyminen liittyy usein vuoristojen poimuttumiseen.
Kaivostoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat metallin määrä ja laatu, markkinahinta ja kaivostoiminnasta aiheutuvat kulut.
Maankuoren yleisimpiä metalleja ovat alumiini ja rauta. Myös kupari, sinkki, lyijy ja tina ovat ovat tärkeitä kaivannaisia. Jalometalleista tärkeimmät ovat kulta, hopea ja platina. Suomessa graniitti on merkittävä epämetallinen kaivannainen.
Mikään maa ei ole mineraalivaroiltaan täysin omavarainen, ja ne vaikuttavatkin kansainväliseen kauppaan sekä valtioiden välisiin suhteisiin.
Strategiset mineraalit ovat melko harvinaisia raaka-aineita, joilla on suuri merkitys talouselämälle ja sotateollisuudelle, ja joiden suhteen valtio on tuonnin varassa.
Nykyään suuri osa mineraaleista sijaitsee kehitysmaissa, koska teollisuusmaiden esiintymät alkavat ehtyä runsaan käytön vuoksi.
Kehitysmaat myyvät malmit usein rikasteena teollisuusmaihin, jotka jalostavat ne eteenpäin ja myyvät takaisin kehitysmaihin kovemmalla hinnalla.
Mineraalivarojen hyödyntämiseen liittyy kysymyksiä kaivostoiminnan aiheuttamista maisemallisista vaurioista ja jalostuksen ympäristövaikutuksista.
Mineraalivaroista saattaa lähitulevaisuudessa tulla pula. ellei käyttöä saada vähenemään ja kierrätystä ja uusiokäyttöä lisääntymään. Valmiiden tuotteidenkin tulisi olla paremmin kierrätettävissä.
1. a) Vuorten poimuttuminen.
Jos mineraaliesiintymässä on taloudellisesti kannattava määrä metalleja, sitä kutsutaan malmiksi. Malmien syntyminen liittyy usein vuoristojen poimuttumiseen.
Kaivostoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat metallin määrä ja laatu, markkinahinta ja kaivostoiminnasta aiheutuvat kulut.
Maankuoren yleisimpiä metalleja ovat alumiini ja rauta. Myös kupari, sinkki, lyijy ja tina ovat ovat tärkeitä kaivannaisia. Jalometalleista tärkeimmät ovat kulta, hopea ja platina. Suomessa graniitti on merkittävä epämetallinen kaivannainen.
Mikään maa ei ole mineraalivaroiltaan täysin omavarainen, ja ne vaikuttavatkin kansainväliseen kauppaan sekä valtioiden välisiin suhteisiin.
Strategiset mineraalit ovat melko harvinaisia raaka-aineita, joilla on suuri merkitys talouselämälle ja sotateollisuudelle, ja joiden suhteen valtio on tuonnin varassa.
Nykyään suuri osa mineraaleista sijaitsee kehitysmaissa, koska teollisuusmaiden esiintymät alkavat ehtyä runsaan käytön vuoksi.
Kehitysmaat myyvät malmit usein rikasteena teollisuusmaihin, jotka jalostavat ne eteenpäin ja myyvät takaisin kehitysmaihin kovemmalla hinnalla.
Mineraalivarojen hyödyntämiseen liittyy kysymyksiä kaivostoiminnan aiheuttamista maisemallisista vaurioista ja jalostuksen ympäristövaikutuksista.
Mineraalivaroista saattaa lähitulevaisuudessa tulla pula. ellei käyttöä saada vähenemään ja kierrätystä ja uusiokäyttöä lisääntymään. Valmiiden tuotteidenkin tulisi olla paremmin kierrätettävissä.
1. a) Vuorten poimuttuminen.
b)Vanhojen poimuvuoristojen alueilla, joisra eroosio on paljastanut malmiot, kuten Suomess amuinaisten Karelidien ja Svekofennidien alueilla.
3.a) Malmi; mineraali, joka sisältää niin paljon jotain haluttua metallia, että sitä on taloudellisesti kannattava hyödyntää. Syntyy yleensä vuorten poimuttuessa.
b)Mineraali; maankuoressa luonnostaan esiintyvä kiteinen alkuaine tai alkuaineista muodostunut yhdiste, esim. kvartsi, maasälpä, talkki. Mineraaleja syntyy ja muuttuu toisiksi koko ajan geologisten ja geomorfologisten prosessien tuloksena.
c) Malmin rikastaminen; murskatun malmin arvomineraalien erotus toisistaan tai sivukivestä.
d) Strateginen metalli; kohtalaisen harvinaiset raaka-aineet, joilla on suuri merkitys talouselämälle ja sotateollisuudelle ja joiden suhteen valtio on tuonnin varassa.
e)Epämetalli (eli teollisuusmineraali); alkuaineita, jotka pelkistyvät kemiallisissa reaktioissa, toisin kuin metallit, yleensä kaasuja tai kiteytyviä aineita. Esim. hiili ja happi.
4. a) Malmia kannattaa kaivaa, kun esiintymä on laadultaan ja määrältään riittävä. Kannattavuuteen vaikuttavat mm. markkinahinta ja kaivostoiminnasta aiheutuvat kulut.
b)Kehitysmaat saisivat paremman hinnan raaka-aineistaan jalostamalla ne itse, ennemmin kuin myymällä niitä eteenpäin rikasteina.
c)Malmien riittävyyttä voidaan pitkittää vähentämällä niiden käyttöä, lisäämällä uusiokäyttöä, metalliromun hyötykäytöllä ja korvaavien mineraalien etsimisellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti