Maapallon kehittyneisyyserot

- Hyvinvoinnin edellytykset eri valtioissa vaihtelevat, ja globalisaatiosta huolimatta moni valtio jää taloudellisesti jälkeen muista. Tämä aiheuttaa jännitteitä valtioiden välillä ja niiden sisällä. Aluepolitiikalla sekä kansainvälisillä sopimuksilla pyritäänkin tasoittamaan kehittyneisyyseroja.

-Kehittyneisyyden tason mittaamiseen voidaan käyttää useita eri mittareita. Mittaamista kuitenkin hankaloittaa mm. tilastomateriaalin puutteellisuus sekä epätarkkuus, ja alueittain ja ajoittain vaihtelevat kunkin henkilön hyvinvointiin vaikuttavat tekijät.

-Yleisin kehittyneisyyden mitta on bruttokansantuote, BKT, jolla tarkoitetaan vuoden aikana valtiossa tuotettujen tuotteiden ja palvelujen yhteisarvoa asukasta kohden. BKT on yleensä helposti saatavissa ja vertailtavissa oleva mittariluku, mutta ei ole ongelmaton. Se ei mm. ota huomioon omavaraistaloutta, eikä kerro tulojen jakautumisesta asukkaiden kesken.

-BKT ei myöskään kerro mitään ympäristön tai elämisen laadusta, jonka vuoksi sen rinnalle tarvutaan muitakin mittareita, kuten esim. väestömäärän kasvunopeus vuodessa ja eliniän odote.

- Paras tulos saadaan yhdistettyjen kehittyneisyysindikaattoreiden avulla. Niistä käytetyin on HDI (human development index), joka sisältää eliniän odotteen, aikuisiän lukutaitoisuuden, koulutukseen osallistuvien määrän nuorista, sekä väestön ostovoiman. Se kuvaakin BKT:ta paremmin sosiaalista hyvinvointia.

-ISEW on kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittari; huomioi esim.. julkisen terveydenhoidon menot ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytön.

- Maapallo näyttää jakautuvat rikkaaseen, teollistuvaan pohjoiseen ja köyhään, vastateollistuvaan etelän kehitysmaihin. Tuloerot jatkavat syvenemistään; väestö kasvaa voimakkaasti köyhissä kehitysmaissa, kun taloudellinen tuotanto keskittyy teollisuusmaihin.

-Kehittyneisyyserot ovat johtaneet luonnonvarojen lyhytnäköiseen käyttämiseen, ja ympäristön suojelu jääkin paremmin toimeen tulevien valtioiden varaan. Nykyinen tilanne synnyttää sekä sisäisiä että eri valtioiden välisiä jännitteitä.

-Kehitysmaidenkin välillä on eroja; ne voidaan jakaa:

-vähiten kehittyneisiin kehitysmaihin

-vastateollistuviin kehitysmaihin (NCI-maat)

-ns. kehitysmaiden keskiryhmä (öljyä vievät Lähi-idän maat)

-Kehitysyhteístyössä rikkaat teollisuusmaat pyrkivät vaikuttamaan köyhien kehitysmaiden tilaan ja asemaan. Kehitysyhteistyön muotoja ovat

-virallinen kehitysapu (kahden- tai monenkeskistä, sis. joko lahja-apua tai kulutusluottoa

- vapaaehtoinen järjestöjen kehitysapu

- yksityinen rahoitusapu

1. Erilaisten kehittyneisyysmittareiden avulla pyritään seuraamaan eri maiden kehittyneisyyden tasoa ja ihmisten elintasoa sekä -olosuhteita. Eri maiden väliset kehittyneisyyserot aiheuttavat jännitteitä, ja tätä eroa pyritään tasoittamaan antamalla maille kehitysapua.

2.

Yleisin kehittyneisyyden mitta on bruttokansantuote, BKT, jolla tarkoitetaan vuoden aikana valtiossa tuotettujen tuotteiden ja palvelujen yhteisarvoa asukasta kohden. BKT on yleensä helposti saatavissa ja vertailtavissa oleva mittariluku, mutta ei ole ongelmaton. Se ei mm. ota huomioon omavaraistaloutta, eikä kerro tulojen jakautumisesta asukkaiden kesken. BKT ei myöskään kerro mitään ympäristön tai elämisen laadusta, jonka vuoksi sen rinnalle tarvutaan muitakin mittareita, kuten esim. väestömäärän kasvunopeus vuodessa ja eliniän odote.
Paras tulos saadaan yhdistettyjen kehittyneisyysindikaattoreiden avulla. Niistä käytetyin on HDI (human development index), joka sisältää eliniän odotteen, aikuisiän lukutaitoisuuden, koulutukseen osallistuvien määrän nuorista, sekä väestön ostovoiman. Se kuvaakin BKT:ta paremmin sosiaalista hyvinvointia.
ISEW on kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittari; huomioi esim.. julkisen terveydenhoidon menot ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytön.

3. Kehitysyhteistyön mutoihin kuuluu virallinen kehitysapu (lahja-apua; raha, hyödykkeet, asiantuntija-apu, tai kehitysluottoja; pitkä maksuaika nimellisellä korolla), vapaaehtoinen kehitysapu (Punaisen Ristin yms. järjestöjen apu), sekä yksityinen rahoitus (kaupallisia luottoja, teollisuusinvestointeja).
Kehitysyhteistyöllä voidaan saada paljon hyvää aikaan; parantaa kehitysmaan taloudellista tilannetta ja ihmisten hyvinvointia, mutta sitä voi myös kritisoida mm. avun menosta vääriin kohteisiin, maan sisäisten tuloerojen kasvattamisesta sekä kehitysmaan hallintoon sekaantumisesta.

4. a) Kehitysmaat ovat usein etelän köyhiä valtioita, ja pääasiassa entisiä siirtomaita. Suurin osa maailman väestöstä elää kehitysmaissa, ja väestön määrä kasvaa nopeasti. Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen kehitysmaissa käytetään luonnonvaroja usein lyhytnäköisesti, eikä ympäristöongelmia pohdita.
b) -Vähiten kehittyneet kehitysmaat: luonnonvarojen vähyys tai niiden alhainen käyttö, maatalouden heikko tuotto johtaa aliravitsemukseen ja väestön terveydellisiin ongelmiin. Teollisuus ja vienti vähäistä, talous velkaantunutta ja luonnonvaroja joudutaan ostamaan ulkomailta. Esim. Sierra Leone.
-Vastateollistuvat maat (NIC-maat) ovat edenneet pidemmälle luonnonvarojen hyödyntämisessä ja teollisessa jatkojalostuksessa. Ulkomaankaupalla pyritään parantamaan valtion sisäisiä oloja. Houkuttelevat länsimaisia yrityksiä halvalla työvoimalla. Esim. Brasilia.
-Kehitysmaiden keskiryhmällä saatta olla hyvät bkt-arvot, mutta varat ovat yleensä maiden sisällä keskittyneet harvojen käsiin. Valtioiden väliset ja sisäiset erot ovat suuret. Mm. öljyä vievät Lähi-idän maat, esim. Saudi-Arabia.

5. Suomi on Turkkiin ja Intiaan verrattuna hyvin kehittynyt maa; hedelmällisyysluku on pienempi kuin Turkissa ja Intiassa, elinajanodote pidempi ja lukutaitoisuus 100%. Myös BKT on suuri. Turkissa lukutaitoisuus on myös melko hyvä, mutta alhaisempi naisilla kuin miehillä. Elinajanodote on hieman lyhyempoi kuin Suomessa, ja BKT yli puolet pienempi kuin Suomessa.
Intia on näistä kolmesta maista kaikkein kehittymättömin, jonka näkee korkeasta hedelmällisyysluvusta, alhaisesta lukutaidosta ja naisten ja miesten lukutaidon isosta erosta. Bruttokansantuote on todella pieni maan hedelmällisyyslukuun nähden.